Raimon ja Jorman vinkkejä lähiretkeilyyn:

Rinteen mylly/Kainuun asutuksen muistomerkki

Kiehimänvaaralta löytyvät Kainuun asutuksen muistomerkki, josta aukeaa hieno maisema etelään Oulujärven Paltaselälle. Samalla olemme myös kainuulaisen vaara-asutuksen maisemassa.
Vaarankyläntien varresta löytyy entisöity ja toimintakuntoinen Rinteen mylly myllytupineen ja ympäröivine suojelualueineen. Hyvä paikka eväiden syöntiin ja hiljentymiseen. Vaarankylässä ovat kota ja Vaaran talo ohjelmapalveluineen.

Käärmeniemen tulipaikka/liikuntarajoitteisten polku

Paltamon siltojen tuntumasta löytyvät Eino Leino -puisto, leikkikenttä, Rantaraitti ja Käärmeniemen laituri, tulipaikka ja uimaranta. Käärmeniemeen on rakennettu pääsy liikuntarajoitteisille. Kunnan varsinainen uimaranta on Metelissä Golf-keskuksen ja sataman yhteydessä. Sieltä löytyy myös kunnan toinen frisbee-rata.

Kivesvaara

Kivesvaaralta retkeläinen löytää kohteita piknikille, patikointiin, kuten myös erikoistuneempaankin retkeilyyn. Kohde on erinomainen kasvi-, lintu- ja geologiaharrastuspaikka. Lohkarenäyttelyssäovat edustettuna Kainuun kivilajit kattavasti. Parkkipaikan tuntumassa on maisemalava ja kota. Vaaran laella on matkailupalveluyritys.

Kantolanpolku, Pahalouhos ja Ancylus-järven korkein ranta

Parkkipaikalta lohkarenäyttelyn tuntumasta lähtee n. kilometrin mittainen liikuntarajoitteisillekin soveltuva Kantolanpolku, joka kulkee vaaran laella (290 m mpy.) avaten vaaramaisemia ikikuusikon väleistä. Polun keskivaiheilla on taukopaikka. Matkalainen joko kääntyy takaisin tai jatkaa laajalle polkuverkostolle. Heti rinteen alapuolelta polku kääntyy alas Pahalouhoksen kallioesiintymälle ja sen yhteydestä kartan avulla löytyy hieno kotkansiipi -saniaislehto. Täältä voi palata tulopolkuaan vaaralle tai jatkaa oikealle merkittyä reittiä kiertäen takaisin vaaralle. Matkan varrella on hakkuuaukio, jonka rinteen muodostaa jääkauden Ancylusjärvi-vaiheen ”korkeinranta” 190 m käyrällä ja sen alapuoliset muinaiset rantavallit muodostavat taimikon pohjarakenteen. Esiintymä on noin 10 000 vuotta vanha. Paltamosta näkyi meren yläpuolella vain muutama saari, mm. Kivesvaaran laki.
Jos kääntyy taukopaikan jälkeen oikealle, pääsee Keräsenvaaran ja Valkeisenlammen ja Yölinnunkurun maisemiin. Alueen kartta on hyvä olla apuna hyvästä viitoituksesta huolimatta ja sitä saa matkailuyrityksestä ja kunnantoimistolta.

Raappananmäeltä maisemat pohjoiseen

Vaarajaksoon kuuluvat pohjoispuolella Honkavaara ja Raappananmäki. Perinteisesti Raappananmäen tieltä on katseltu Osmanka- ja Kongasjärville ja kauas Puolangalle. Maisema vaihtuu täältä myös mäntyvaltaiseksi. Raappananmäen kylä on vanhaa vaara-asutusta. Pöysköntieltä on yhteys Kongasjokivarteen. Sieltä löytyvät kolme kotaa ja urheilukalastusalue. Lupia saa paikkakunnan liikkeistä.

Melalahti-Vaarankylä kuuluvat suojeltuun kylämaisemaan

Melalahden rannasta löytyvät uimapaikka, laituri ja kota. Kainuun asutuksen katsotaan alkaneen Melalahdesta. Kartan avulla löydät kävelyreittejä ja vähän vaivaa nähden ja kysellen mm. Pentin pihan. Paltamon kaikki kylät kuuluvat Ekomuseoprojektiin ja niiden tiedot löytyvät verkosta. Toimintaa koordinoi Paltamo Seura ry.

Repokallio

Repokallion lakea ovat huuhdelleet korkeimman rannan aallot mannerjään sulamisvaiheiden myötä. Eliöstö on yrittänyt sopeutua jääjärvi- ja merivaiheiden vaihteluun. Kivikauden ihminen on pyydystänyt mm. hylkeitä näissäkin maisemissa. Repokalliolta aukeaa huikea näkymä idästä länteen eri vuodenaikoina! Ei muuta kuin reppu selkään ja pikku retkelle.

Hakasuon mylly, Kivesjärvi ja Varisjoki

Hakasuon myllyllä on edelleen jauhatuspalvelua. Myllyn alkuperä on vesimylly jo Kivesjärven ruukin ajoilta. Ruukin rauniot löytyvät kotiseutupolun tuntumasta Hotellinkoskelle. Myllytupa on toiminut kesäisin kahviona ja kokouspaikkana. Varisjoki on koskikalastuskohde.

Mieslahden Rantokallio

Mieslahden urheilukentän reunassa on Rantokallio, joka on aikanaan toiminut maisemineen nuorison tapaamispaikkana ja sieltä alkoi vasemmalle linnunrata! Lintujen ansapyytäjä aloitti reittinsä tarkistuksen täältä. Nykyisin sieltä alkaa luontopolku. Valtatien pohjoispuolella on Kainuun opisto pihapiireineen. Pihapiiri on rauhallinen ja hyvin hoidettu puisto kylämaiseman keskellä.
Tiemerkintä ”Ranta” vie alas rantaan. Sieltä löytyvät laiturit, uimaranta ja kota. Kodalta lähtee polku Lintutornille.

Kontiomäki on viiden radan risteys

Kontiomäen aseman rakennukset edustavat perinteistä rakennuskulttuuria höyryveturien ajalta. Nykyisellään etenkin tavaraliikenne on vilkasta ja junat kulkevat sähköllä. Kontiolampi on kylän uimapaikka. Suosittu retkikohde on myös Kangasjärvi harjujakson kupeessa. Tämä alue on Sotkamon muinaisen jääjärven aluetta, joka syntyi Ancylus-vaiheen lopussa. Tällä alueella on maisemassa lajittuneita maa-aineksia, deltoja ja soraesiintymiä, jotka ovat muistona jääkaudesta.
Alue on geologisen kiinnostuksen kohteena mm. talkin ja serpentiinikivensä vuoksi. Kansainvälisen huomion kohteena on ollut ofioliitti, joka on maapallon vanhinta merenpohjaa. Muinainen tuliperäisyys näkyy taas mm. kivilajikoostumuksessa ofioliitin lisäksi valtameren pohjaan aikanaan syntyneestä tyynylaavasta.
Kaipaalan tilan liittymässä on pellosta nostettu vihertävä kahden kuution siirtolohkare (kuva) varsinkin sadesäällä loistava jättiläisjalokivi.
Kontiomäeltä voi jatkaa Savirannan suuntaan katsellen Mieslahdelle. Savirannan tienpenkereiltä löytyy keväällä runsaasti mm. valkovuokkoja. Korkeamaalta aukeavat maisemat Paltamon kirkonkylälle pohjoisessa ja Paltaselälle länsi-lounaassa.

Toivottavasti oheiset vinkkimme kannustavat teitä lähiretkeilyyn ja löytämään uusia asioita luonnosta. Jokaisen esitellyn kohteenkin sisälle jäi pieniä salaisuuksia löydettäväksi, mutta niistä myöhemmin eri toimijoiden avustuksella.

Harrasta